Sipulit menivät kolmeen vierekkäiseen riviin nuoren parsapenkin viereen. 20 cm riviväli ja vajaa 10 cm sipulien väli (osa meni tiuhempaankin). Laitoin sikin sokin pyöreätä ja pitkulaista keltaista sipulia sekä hopea- ja punasipulia. Salottisipulin laitan jonnekin muualle, koska istukkaat olivat reilusti muita suurempia. Valkosipulitkin odottavat ruukuissan. Ovat tehneet tosi pitkästi juurta ja vartta, että alkaa tulla kiire istuttaa ne lopullisille paikoilleen.
Istutuksia kastellessa aloin miettiä ovatko parsa ja sipuli huonot kumppanit, kun molemmat samaa sukua. Kuulemma ovat, mutta tarkempaa perustelua en pikaisella katsomisella löytänyt. No ehkä se ei ole niin merkittävä kun juuret ovat selkeästi erillään???
Toiseen reunaan kasvimaata kylvin kaksi riviä, yhteensä 12 metriä, hernettä. Olin ruokahernettä idättänyt syötäväksi, mutta unohtanut huuhdella riittävän usein, ja osa herneistä oli alkanut hapantua ja kerätä vlkoista töhnää pintaansa. Itäneet herneet näytti ihan hyvältä, mutta syöminen ei houkuttanut. Kompostiinkaan en raatsinut viskata, joten kokeilin isututusta...
Kaivoin kaksi pientä matalaa "ojaa" paririviin ja kaadoin herneet pohjalle. Vähän vielä sormin levittelin itäneitä tasaisemmin. Sinne siis menivät hyvät ja huonot sekaisin. Mitähän siitäkin tulee, kun ei taida maassakaan olla sopivia bakteereja typensitomisen avuksi.
Tiivistin maan haravalla herneiden päälle ja kastelin vielä kunnolla. Harsoa en jaksanut alkaa viritellä, ehtiihän tuon... ja jos linnut vievät niin ei iso tappio.
Mietin olisiko pitänyt laittaa hernepenkin reunaan valkosipulia myyränkarkotteeksi. onneksi en laittanut. Kuulemma herne ja sipuli pahimmat mahdolliset kumppanit. Tiedä tuota, mutta ehkä on uskottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti