Olin laiska koko talven, enkä kastellut kellarissamme talvehtivia anopin muratteja. Kurkin vain ovelta, että hengissä vielä ovat. Mmjoo... Kellari oli aivan liian lämmin, ja kaikki paitsi yksi oli kuivuneet aivan käppyräksi. Siis kuolleet. Kuivuuteen. Samoissa laatikoissa asuvat pelargoniat tosin olivat vielä hengissä, että en yhtään ihmettele pelargonioiden suosiota.
Jääräpäänä en kuitenkaan helpolla luovuta. Leikkelin kuivat luikerot pois (kynsisaksilla, en jaksanut etsiä sekatöörejä) ja jäljellejääneestä yksilöstä taivuttelin pistokkaita kosteaan multaan. Varmistukseksi vedin vielä hedelmäpussit päälle, että lähtisivät kosteassa ja lämpimässä juurtumaan ja saisin laatikot takaisin täyteen murattia (varsinkin kun suunnittelin itsellenikin ottavan yhden tai kaksi).
Muratti näyttää kasvattavan pieniä juuria köynnöksistään, joten toiveet juurtumisesta ovat korkealla. Varsinkin kun anoppi tulee kolmen viikon päästä käymään ja kasvit ovat lattialla keskellä keittiötämme. "Mä vähn trimmasin näitä" ;)
---------
PÄIVITYS 6.4.2012
Mitään juurtunut... homehtui vain varsien päät. Pyh.
Jääräpäänä en kuitenkaan helpolla luovuta. Leikkelin kuivat luikerot pois (kynsisaksilla, en jaksanut etsiä sekatöörejä) ja jäljellejääneestä yksilöstä taivuttelin pistokkaita kosteaan multaan. Varmistukseksi vedin vielä hedelmäpussit päälle, että lähtisivät kosteassa ja lämpimässä juurtumaan ja saisin laatikot takaisin täyteen murattia (varsinkin kun suunnittelin itsellenikin ottavan yhden tai kaksi).
Muratti näyttää kasvattavan pieniä juuria köynnöksistään, joten toiveet juurtumisesta ovat korkealla. Varsinkin kun anoppi tulee kolmen viikon päästä käymään ja kasvit ovat lattialla keskellä keittiötämme. "Mä vähn trimmasin näitä" ;)
---------
PÄIVITYS 6.4.2012
Mitään juurtunut... homehtui vain varsien päät. Pyh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti