Kohopenkki osa 1: Perusteita ja ideointia

Kohopenkistä harjuviljelyyn ja takaisin

Aarimaapalstamme on tästä syksystä (2011) eteenpäin monivuotinen, joten sen kunniaksi aloitan pidempään haaveilemani useampivuotisen koho-/lämpöpenkkiprojektini.

Kohopenkeistä suomeksi

Jopa Suomalainen koti ja puutarha -kirjassa kerrotaan kohopenkin perusteet, mutta mulle ei kelpaa ensimmäinen versio, vaan halusin perehtyä aiheeseen tarkemmin ja suunnitella omani.

Yhteishyvässä (5/2007, s 39) on lyhyt, mutta perusteellinen artikkeli kohopenkeistä sekä havainnollinen kaavakuva. http://www.digipaper.fi/hok-elanto/3800/index.php?pgnumb=39

Raahelaisen artikkelissa "Kohopenkistä pikasatoa" (julkaistu 13.5.2011) annetaan enemmän vapautta luovuudelle kohopenkin muotoilussa, kuvituksen penkki on laudoilla tuettu ja useampitasoinen. http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite/Koti/1194678562011/artikkeli/kohopenkista+pikasatoa.html

Marttojen sivuilla on varsin ytimekkäät ja samalla perinpohjaiset kirjalliset ohjeet
http://www.martat.fi/@Bin/162138148/kohopenkist%C3%A4+runsas+sato.pdf
kuten myös Isoäidin kasvien sivuilla http://www.isoaidinkasvit.fi/pdf/kohopenkki.pdf . Toisin kuin muissa ohjeissa, Isoäidin kasvit ei kehota lisäämään lantaa kohopenkkiin, koska lahoavasta materiaalista irtoaa typpeä riittävästi. Fosfaattia tosin voi lisätä jossain muodossa.

Lisätty 17.11.
Luovaa käyttöä vauvan biohajoaville kertakäyttövaipoille. Vähän vaan mietittyttää että eikö makkilanta pitäisi kompostoida pariin kertaan, mutta ehkä näissä ei ole seassa mitään epäilyttävää :)
http://kausity.blogspot.com/2011/04/lampopenkki-kurpitsoille.html 

Harjuviljelystä suomeksi

Magneettimedian artikkelissa "Harjuviljely sopii Suomeenkin" (päivätty 15.10.2011, katsottu 8.11.2011) kuvataan korkeampia, jopa parimetrisiä tukeista kasattuja harjuja, ja artikkelin kautta löysinkin termit harjuviljely, hügelkultur , raised beds; kohopenkki, raised garden; kohopuutarha ja hugel culture.  http://www.magneettimedia.com/?p=7335

http://perennialideas.ptpc.com.au/sites/default/files/styles/larger/public/hugelkultur_how_to_image.png

Pohjoinen permakulttuuri -blogissa kuvaillaan kahden avaimenreiän muotoisen kohopenkin rakentamista
http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2011/08/03/pieni-kohopenkkikokeilu-eestista/ sekä kerrotaan hugel-kulttuurista enemmän http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2011/07/28/hugelkultur-kohopenkkien-tuolla-puolen/
Sivuston kuvat ovat erinomaisen inspiroivia!

Harjuviljelystä englanniksi

Englanninkielisillä sivustoilla aletaan tosissaan päästä vauhtiin.

http://www.richsoil.com/hugelkultur/ esittelee useita erilaisia penkkien muotoja poikkileukkauskuvina. Sivulla myös pohditaan eri puulajien soveltuvuutta sekä puun tuoreudn merkitystä. (Esim koivu ja omena ovat hyviä, pajukin menee kuivattuna. Valmiiksi lahonnut puu on parempi ravintotasapainon kannalta, toisaalta juuri kaadetun/leikatun puun kanssa pääsee vaikuttamaan lahottajasienikantaan.) Runsaasti kuvia ja videoita sekä linkkejä.

Kolme erilaista hugelia Välimeren ilmastossa http://perennialideas.ptpc.com.au/weblog/hugelkultur-mediterranean-climate-portugal (lähinnä inspiraationa mm. käytettäville materiaaleille)

Linkki pdf:ään, jossa varsin mielenkiintoinen kaavakuva
http://www.oregonlive.com/hg/index.ssf/2008/09/_ld_slot_with_gr51vernx02.html

Pitkä ja perinpohjainen kuvareportaasi matalan kohopenkin rakentamisesta ja istuttaisesta
http://gaiacraft.squarespace.com/permaculture-composting/2009/1/17/70-hugelkultur-and-permaculture-plants.html

Ja jos mietityttää miten kasveja niissä jumalattoman isoissa kasoissa hoidetaan... (Kuva Permaculture Magazine UK:sta)

http://perennialideas.ptpc.com.au/sites/default/files/styles/larger/public/hugelkultur_drawing_harvest.png

Yhteenvetona:

1. Kohopenkkiä varten kaivetaan 20-30 cm (lapionpisto) matala kuoppa, jonka leveys määrittyy käytössä olevien ainesten ja tulevan korkeuden mukaan. Minimileveys on noin 90 cm, kohopenkille suositusleveys on 160-180 cm. Harjuviljelyssä olennaisinta on reunojen jyrkkyys, joten mitä matalampi penkki sitä kapeampi myös. Kuopan muoto muoto on kohopenkille annetuissa ohjeissa suorakulmio, mutta myös ympyrä tai joku muu muoto käy. Harjulle paras on joko pitkulainen, tai jos haluaa matalamman niin ns avaimenreikä 
2. Kuopan keskelle kasataan risuja, lahopuuta, oksia, jätepuuta ym karkeata puumateriaalia 50-60 cm leveä ja korkea kerros 'sydämeksi'. Ei (filmi)vaneria, painekäsiteltyä tai pinnoitettua puuta. Kasan päällä voi hyppiä ja koittaa saada puukerros tiiviiksi
3. Puusydän peitetään 20 cm paksuudelta painavammilla puutarhajätteillä kuten ruohoturpeilla, auringonkukan varsilla jne 
4. Seuraavaksi 20-50 cm paksu kerros märkiä puunlehtiä, kariketta, ruohosilppua, heiniä, olkia ym. hienojakoisempaa maatuvaa ainesta. Sekaan reilusti karjanlantaa, kanankakkarakeita tms typpipitoista kiihdyttämään lämpenemistä
5. Maatuvien ainesten päälle kasataan vielä 10-15 cm kerros karkeaa kasvuturvetta tai puoliksi palanutta kompostia ja 
6. Päällimmäiseksi 10-20 cm kerros laadukasta multaa, joka on taimien istutusalusta

Kohopenkkiä on hyvä kastella huolellisesti, esim alassuintyönnettyjä pulloja, jotka ohjaavat veden alempiin kerroksiin