Marjapuskat, varsinkin karviaiset, ovat ehtineet taas ruohottua, joten tänään siivosin pahiten ruohottuneen karviaisen heti kirsikan vierestä. Ensin revin kaiken mikä irti lähti, jopa pensaan omia lahonneita oksantynkiä, ja sitten peitin paksulla kerroksella sanomalehteä, jonka päälle koristeeksi ja lahottimeksi ripottelin lantakompostia. Kyllä on nyt nätin näköinen ja kun jaksaisi loputkin laittaa! Keväällä vielä nuorennusleikkausta ja ehkä vähän lisää kompostiakin tai edes jotain katemateriaalia.
Mulloksella, edes kompostikatteen kanssa, ei mitään kannata pitää, joten keksin, että voisinkin karviaisten alle istuttaa loput ylimääräiset esikot maanpeitteeksi. Nerokasta! Ehtivät kukkia ennen kuin pensaat ovat täydessä lehdessä, ja lehtiruusukkeet peittävät maata tehokkaasti estäen rikkaruohoja. Edes vähän.
Perkasin myös viher- ja valkoherukoiden ympäriltä maata. Vuohenputki leviää aggressiivisesti, samoin heinä ja muut rikat. Puutarhakuokan avulla revin irti kaiken vihreän aitapensaan ja marjapuskien välistä, ja laitoin päälle kerroksen pahvia sekä pitkän räsymaton. Pensasaidan alle pitää vielä heittää vaikka paksu kerros vaahteranlehtiä katteeksi, ja marjapensaiden alle ja ympärille sama kuin karviaiselle. Ovatkin pensaat olleet turhan pitkään oman onnensa nojassa, ja esim. viherherukan alle istutetut kuukausimansikat kasvavat turhan kituliaasti verrattuna omenapuun ympärille istutettuihin, mikä kielisi heikommista kasvuoloista.
Huomautettakoon myös, että en todellakaan suunnitellut toteuttavani näitä askareita, vaan jotenkin vain ajauduin... Kun on paljon lääniä missä touhuta, niin tekemiseen paljoudesta ahdistumisen sijaan iloitsen, että yhden homman alkaessa kyllästyttää voikin painella toista kohtaa puunaamaan. Joten perennatarhan uudelleenistuttamisen välissä olen kaivanut kuoppia aarimaalla, ja sadonkorjuun ja palstan siivoamisen kyllästyttäessä siirtynyt takaisin omaan pihaan marjapensaiden alustoja perkamaan. Aah!
(Kuulemma työn ja leikin erottaa se, että leikissä voi vapaasti vaihtaa tekemistä toisin kuin työssä. Eli ei ihme jos jaksan touhuta kun täähän on pelkkää leikkiä mulle :)
ps. alkukesästä dyykatut matot olivat jo ehtineet hyvää vauhtia lahota, mutta yksi pitkä matto oli vielä kokoinanen, ja saa ne riekaleetkin käytettyä.
Mulloksella, edes kompostikatteen kanssa, ei mitään kannata pitää, joten keksin, että voisinkin karviaisten alle istuttaa loput ylimääräiset esikot maanpeitteeksi. Nerokasta! Ehtivät kukkia ennen kuin pensaat ovat täydessä lehdessä, ja lehtiruusukkeet peittävät maata tehokkaasti estäen rikkaruohoja. Edes vähän.
Perkasin myös viher- ja valkoherukoiden ympäriltä maata. Vuohenputki leviää aggressiivisesti, samoin heinä ja muut rikat. Puutarhakuokan avulla revin irti kaiken vihreän aitapensaan ja marjapuskien välistä, ja laitoin päälle kerroksen pahvia sekä pitkän räsymaton. Pensasaidan alle pitää vielä heittää vaikka paksu kerros vaahteranlehtiä katteeksi, ja marjapensaiden alle ja ympärille sama kuin karviaiselle. Ovatkin pensaat olleet turhan pitkään oman onnensa nojassa, ja esim. viherherukan alle istutetut kuukausimansikat kasvavat turhan kituliaasti verrattuna omenapuun ympärille istutettuihin, mikä kielisi heikommista kasvuoloista.
Huomautettakoon myös, että en todellakaan suunnitellut toteuttavani näitä askareita, vaan jotenkin vain ajauduin... Kun on paljon lääniä missä touhuta, niin tekemiseen paljoudesta ahdistumisen sijaan iloitsen, että yhden homman alkaessa kyllästyttää voikin painella toista kohtaa puunaamaan. Joten perennatarhan uudelleenistuttamisen välissä olen kaivanut kuoppia aarimaalla, ja sadonkorjuun ja palstan siivoamisen kyllästyttäessä siirtynyt takaisin omaan pihaan marjapensaiden alustoja perkamaan. Aah!
(Kuulemma työn ja leikin erottaa se, että leikissä voi vapaasti vaihtaa tekemistä toisin kuin työssä. Eli ei ihme jos jaksan touhuta kun täähän on pelkkää leikkiä mulle :)
ps. alkukesästä dyykatut matot olivat jo ehtineet hyvää vauhtia lahota, mutta yksi pitkä matto oli vielä kokoinanen, ja saa ne riekaleetkin käytettyä.
 |
| Punainen karviainenkin sai katteen pizzalaatikoista |
Tuli tuosta mieleen aiemmin tänään lukemani pätkä http://www.fuego.fi/#!etusivu/mainPage ja siitä Anti-ToDo-list. Eli listataan juttuja sitä mukaa kun niitä on oikeasti tehnyt ja vedetään hirveät endorfiinit omasta tehokkuudesta. No, monihan tätä tekeekin fb:ssä.
VastaaPoista