Olen laiska. Olen laiska ja epäjohdonmukainen enkä jaksa säntillisesti kerätä muistiinpanoja säästä ja auringonliikkeistä. Viides kasvukausi on alkamassa, eikä mulla vieläkään ole itse kerättyä dataa maan lämpötilasta kasvukauden eri vaiheissa, saati ilman lämpötilasta. Auringon liikkeitä, siis varjoja, hieman koitin kesällä kerätä, mutta sekin kaatui siihen kun en jaksanut aamulla herätä tai yksinkertaisesti unohdin kirjata muistiin. Kasvualustojen koostumuksesta mulla sentään on näppituntuma, ihan konkreettisestikin. Omassa pihassa tuntus olevan kevyempää ja hiekkaisempaa, palstalla märempää, kylmempää ja kaikin puolin raskaampaa ja savisempaa. No kuitenkin.
Ilman ja maan lämpötila
Paikallista säädataa löytyy netistä. Todennäköisyyksiä halloille jne. Ei aivan korvaa omia mittauksia, koska mikroilmasto voi poiketa paljonkin makroilmastosta, mutta antaa viitettä odotettavasta. Eihän sää muutenkaan ole kovin ennustettavissa, vaikka ilmasto olisi ja pysyisi. (Ja sekin pentele meinaa muuttua.)
Meikäläisten maisemissa
kesäkuun 10. päivä on hallalle enää 5 % todennäköisyys. Siis hallaa voi tulla, mutta ei kovinkaan todennäköisesti. Itse kasvukausi alkaa pyöreästi jo 1.5., jolloin hallan mahdollisuus on 95 %, mutta vuorokauden keskilämpötila yli 5 astetta. Toisaalta loppukesän ensimmäiset hallat voivat tulle jo elokuun puolivälissä (5 % 20.8.), mutta menee vielä melkein pari kuukautta, pitkälle lokakuuta ennenkuin hallat ovat erittäin todennäköisiä (95 %), ja silloin kasvukausi on jo muutenkin virallisesti päättynyt, kun ilman lämpötila on keskimäärin alle 5 astetta.
Viileämmässäkin viihtyvien kasvien kasvukausi on varovaisesti arvioiden siis
noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, lämpöä vaativien
kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Toki kautta voi molemmista päistä jatkaa niin taimikasvatuksella kuin harsoilla, mutta keväällä pitää huomioida maan lämpötila ja syksyllä auringonvalon riittävä määrä. Esimerkiksi porkkanan voi kyllä kylvää joissain paikoin jo syksyllä, mutta kylmässä maassa sillä voi kestää jopa kuukausi itää, kun taas suotuisan lämpimässä maassa se itää parissa päivässä. Samoin lehtikaali kestää kylmää, mutta valon vähetessä sen kasvukin hidastuu.
Auringon nousu- ja laskuajat laskemalla
Auringon nousu- ja laskuaikoja katsoin ensin edellisvuoden seinäkalenteristamme, ja koitin niiden perusteella intrapoloida milloin auringonsäteet minnekin osuavat. Muistin, että
aurinko on päivän eri aikoina eri korkeuksilla, ja suuntakin itä-länsisuunnassa vaihtelee vuoden- ja vuorokauden ajan mukaan, ja turhaannuin.
Netistä penkomalla löytyi
laskuri, jonka avulla saa joitain tärkeimpiä auringonkorkeuksia ja kellonaikoja, kuten hämärän kesto halutulle päiväll. Mikä parasta, laskurissa on myös arvioituna päivän tehokkain auringonpaisteen määrä (olettaen, että ei ole pilviä).
http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html
Seuraavaksi keksin, että olisi kätevä
laskea taulukko, mistä näkee auringon liikkeet päivän aikana. Aloinkin väsätä kaavoja taulukkoon kunnes luovutin ja googlasin vielä kerran. Löytyi weppihärpäke juurikin tähän tarkoitukseen:
http://aa.usno.navy.mil/data/docs/AltAz.php
Paikallisen luontokeskuksen sivuilta löytyi erittäin
havainnollinen kartta lähialueesta, ja sen pohjalta piirsin ja laskin eri kulmat, mistä aurinko päivän aikana pihalla oleviin vihannespenkkeihin osuu. Läheisten puiden lehvästön tai oman- ja naapuritalojen aiheuttamat varjot (eli kulmat) arvoin hatusta. Piirroksiin merkitsin tärkeimmät suunnat ja kellonajat auringon säteilylle; keltaiset sektorit esittävät noin suurinpiirtein aurinkoisinta lohkoa päivästä.
Auringon määrä ja tarve
Useimpien lähteiden mukaan määritelmä
aurinkoiselle kasvupaikalle on vähintään 6-8 tuntia suoraa auringonpaistetta vuorokauden aikana. Osittaista aurinkoa on 4-5 tuntia, osittaista varjoa 2-4 tuntia ja varjossa suoraa aurinkoa tulee alle tunti vuorokaudessa. Osa auringosta voi tulla aamulla, osa illalla, kunhan yhteensä tulee vuorokauden vähimmäismäärä. Koska aurinko paahtaa eri teholla eri vuorokauden aikoina, on kesäisin kasveille ja puutarhurille suosiollisinta aamu- ja iltapäivän aurinko, ja keväisin ja syksyin keskipäivän aurinko. (Huhti- ja syyskuussa noin 700 W/m2, kesä-heinäkuussa 900-930 W/m2.)
Palstat ja piha
Aarimaalla rajoittamatonta aurinkoa tulee auringonnoususta hieman päälle keskipäivän, sitten hetki varjoa, ja lopuksi muutama tunti ilta-aurinko rantapuiden lomasta. Iltapäivän varjo on ihan kiva, kun niihin aikoihin meitsi on yleensä hereillä, mutta itikat vielä nukkuvat iltaa odotellen. Arvioisin, että
aaripalstani saavat toukokuulta elokuulle aurinkoa vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Varsinkin rajoittamaton aamuaurinko on iloinen asia, kun kostea ja viileä yö katkeaa, ja toisaalta iltapäivän varjo antaa hieman lepoa.
 |
| Aarimaa. Omat palstat ruskeat läntit vasemmassa laidassa, kymmenisen metriä rannasta. |
Piha onkin monimutkaisempi. Aamuaurinkoa rajoittaa erityisesti oma talo, mutta myös naapureiden talot ja varsinkin iso mänty tien toisella puolen. (Onneksi yhden naapurin valtavat koivut ovat pohjoispuoella tonttiamme, ja lähinnä ryöväävät vettä ja ravinteita, eivät sentään valoakin.) Keskipäivän aurinko pääsee melko rajoittamatta pihaan paistamaan, jopa pohjoispuolen kukkapenkkiin, mutta iltapäivän ja illan aurinko jää rannan haapojen taakse, ja toki talokin oman varjonsa tekee.
Pihamme kesäisin saama aurinko on siis muutamaa keskipäivän paahteista tuntia lukuunottamatta enimmäkseen hajavaloa. Keväällä, huhti-toukokuussa puiden vielä ollessa lehdettömiä tulee muutama lisätunti.
 |
| Oma piha. (Keskellä, vihreän ympäröimänä.) Alkuperäinen kasvimaa on vasemmassa ylänurkassa, lehmänläjiltä näyttävät ovat pitkin pihaa rakennettuja kumpuja ja kohopenkkejä. Isot vaaleanvihreät tuhnut pihassa ovat omenapuita, vasemmassa reunassa haapoja ja naapurin puolella koivuja. (Muita isoja puita lähistöllä: mänty ja vaahtera tien toisella puolen) |
Johtopäätökset
Aarimaapalstat ovat enimmäkseen aurinkoisia, mutta maa lämpiää ja kuivaa hitaammin, ja on raskasta ja kuorettuvaa. Palsta on myös pihaa arempi hallalle, ja siellä on uhkana niin perunarutto kuin möhöjuuri muista vaivoista puhumattakaan.
Omassa pihassa maa on kevyttä, nopeasti kuivuvaa ja lämpiävää, mutta varsinkin kesällä aurinkoa tulee rajoitetusti. Lisäksi pihassa on kasvimaan riesana jokavuotiset vesimyyrät (kontiainenkin havaittu) sekä kaikkialle tunkeutuvat puiden juuret.
Kumpikaan kohde ei siis ole mitenkään erityisen optimaalinen, mutta toisaalta yhdessä varsin monipuolinen. Palstalle voi istuttaa kasveja, jotka hyötyvät vahvasta ja kosteasta maasta sekä esteettömästä aamuauringosta, mutta eivät kovin helposti pahastu kylmästä tai raskaasta maasta - kuten kaaleja, sipulia tai punajuurta. Omaan pihaan puolestaan kevään varhaisvihanneksia jo huhtikuun lopulla, tai paljon valoa ja tukea vaativia kasveja eteläseinustalle - kuten tomaattia ja salkopapua.
Kurpitsoille kelvannee mikä vain aurinkoinen ja lämmin lantakumpu - maanlaadulla niin väliä. Toisaalta kasvukauden aikana palava ja maatuva lantaa on mitä parhainta maanparannusmateriaalia seuraavalle kaudelle, joten kummut on parasta sijoittaa niin, että lantaa ei tarvitse siirrellä pitkiä matkoja.
Perunaa en erityisemmin edes kasvata, mutta sekin on yksi hankala sijoitettava, kun maan puolesta se sopisi omaan pihaan, tilan puolesta palstalle.
Herneet, pavut, salaatit jne voi laittaa sinne minne mahtuvat, ja satoa saa kätevästi rytmitettyä kun omaan pihaan voi kylvää/istuttaa paria viikkoa aikaisemmin.
Suurin ongelma on porkkana ja vastaavat pitkäjuuriset. Aarimaalla olisi tilaa ja aurinkoa, mutta möyhentämistä vaativaa maata, omassa pihassa kevyt ja hiekkaisa kasvualusta, mutta myyriä ja varjoa. Onneksi mulla on toistakymmentä eri lajiketta siemeniä, niin eiköhän niistä molempiin paikkoihin jotain löydy. Toinen haasteellinen on nauris ja muut ristikukkaiset. Palstalle sitä syö kirpat, omassa pihassa kaalikärpäsen toukka.
